Viinimarjakakku

Viikonloppuna pääsin taas leipomaan, kun vietimme pikkuveljeni synttäreitä. Tällä kertaa tein mustaviinimarjakakkua, mutta koska en ole tehnyt ennen hirveästi liivatekakkuja, niin tein kakun äitini kanssa yhdessä.

POHJA
150g keksejä
50g voita
1/2 dl kaakaojauhetta.

TÄYTE
250g mascarpone-juustoa
2 dl kuohukermaa
3 dl mustaherukkasosetta
1 dl sokeria
6 liivatelehteä
tilkka kiehuvaa vettä

PINNALLE
mustikoita
vadelmia
1 1/2 dl laimennettua herukkamehua
3/4 dl hyytelösokeria

1. Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita pohjan ainekset keskenään ja painele seos irtopohjavuokaan.
2. Laita liivatelehdet kylmään veteen noin 10 minuutiksi. Sekoita muut täyteainekset. Purista liivatelehdet vedestä ja sulata ne kiehuvaan vesitilkkaan
. Lisää liivateliemi täytteeseen. Kaada täyte irtopohjavuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa noin tunti.
3. Peitä kakun pinta marjoilla tai muotoile terttuja. Kiehauta mehu ja hyytelösokeri. Anna seoksen jäähtyä hieman ja lusikoi se kakun pinnalle. Hyydytä kakkua vielä vähintään kolme tuntia.
4. Ota kakku pois vuoasta ja koristele viinimarjanlehdillä

-Minttu-

Marjakerros

Seuraava resepti on hyvä ja helppo, niin kuin yleensäkin.

1 l marjoja
2 dl kuohukermaa
250g maitorahkaa
200g sitruunatuorejuustoa
1/2 dl sokeria
1 rkl vanilijasokeria
20 kaurakeksiä


1. Putsaa marjat ja paloittele suurimmat.
2. Vaahdota kerma.
3. Yhdistä toisessa kulhossa maitorahka, tuorejuusto ja sokerit. Lisää sitten kermavaahto joukkoon kevyesti sekoittaen.
4. Murusta kaurakeksit 8 lasin pohjalle tai yhteen laakeaan vuokaan.
5. Laita keksimurun päälle kermaseos ja sitten marjat.

Marjakerroksen voi tehdä myös kuuteen kerrokseen niin kuin itse tein.

Tälläista leipomista tällä kertaa.
-Minttu-

Meillä oli tänään taksvärkkipäivä koulussa. Se tarkoittaa, että jokainen tekee päivän töitä ja työstä saatu palkka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Itse olin äitini työpaikalla. Äitini on opettaja ja opettaa kakkosluokkaa. Pääsin näkemään koulunkäynnin toiselta kantilta ja olihan se mielenkiintoista. Pääsin auttamaan käsityö tunnilla ykkösluokkalaisia sekä lukemaan Heinähattua ja Vilttitossua. Päivän jälkeen olen kuitenkin ihan puhki ja luulen, että loppupäivän otan rennosti.

-Minttu-

Kirpeä piirakka

Ein eilen ihn van huvin vuoksi karviaispiirakkaa. Kun mietin, että mitä leipoisin, niin päädyin karviaispiirakkaan, koska pihalla oli karviais puskat täynnä karviaisia.

Pohja

75g voita
1 dl sokeria
2 munaa
1 dl kermaa
1-2 tl kardemummaa
2 1/2 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta

Päälle

4 dl karviaisia

Kuorrute

75g voita

3/4 dl sokeria

1 muna

2 dl mantelirouhetta

1. Vatkaa voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi.

2. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne sitten taikinaan samaan aikaan munien ja kerman kanssa.

3. Leivitä vuoka (27cm) ja kaada taikina vuokaan. 

4. Paista taikinaa uunin ailimmalla tasolla 175 asteen lämmössä 25 min.

5. Sulata rasva ja lisää siihen muut kuorrutteen aineet. 

6. Laita karviaiset pastuneen pohjan päälle ja levitä kuorrute siihen päälle.

7. Paista piirakkaa vielä 20 min.

Itse söin piirakkaa vanilija jäätelön kanssa. Karviaiset olivat aika kirpeitä, joten joku lisuke on ihan hyvä olla. 

-Minttu-

Koulu lähti ihan mukavasti käyntiin ja nyt sitten eka viikonloppu edessä. Sain ihan mukavan luokan, tosin minä, Ilona ja Aada ollaan kaikki eri luokilla. Meillä alko koulu keskiviikkona ja heti torstaina tunnit oli lukujärjestyksen mukaiset. Silti eka koulupäivä oli tosi leppoisa, kun ensin oli enkkua, sitten kässää kaksi tuntia ja viimeisenä matikkaa. Meillä otettiin koulussa 75 min tunnit käyttöön, joten sen takia tunteja oli vaan neljä. Viikonloppuna en sitten varmaankaan tee mitään erikoista.
   Postauksia tulee varmaan vähän harvemmin, mutta me yritetään parhaamme mukaan postailla.
-minttu-

Täysin purjein

Purjehdus leirin jälkeen mulla oli hirvee purjehdus into päällä. Nyt pääsin perheen kanssa purjehtimaan isovanhempiemme purjeveneellä. Isovanhempani tykkäävät purjehtia ja he viettävät aina ison osan kesästä veneellä. Me saimme lainata venettä ja lähdimme neljän päivän purjendukselle. Lähdimme Airistolta kohti Nauvoa, mutta silloin ei tuullut juuri yhtään, joten melkeimpä koko matka meni koneella ajessa. Nauvosta meidän piti mennä pähkinäisiin, mutta kaikilla oli vielä purjehdus intoa ja me jatkoimme matkaa Kustaviin asti. Sääkin suosi silloin ja pääsimme ihan reipasta vautia eteenpäin, kun kummatkin purjeet olivat ylhäällä. Sieltä menimme seuraavana päivänä Hakkeenpäähän. Hakkeenpää oli vähän erikoinen paikka, mutta suoritimme siellä vain vaidon. Siellä isovanhemmat ottivat veneen ja me lähdettiin kotia kohti.

Airistolla

Nauvon kirkko

-Minttu-

Mökkilife

Ilona ja minä oltiin Ilonan perheen mökillä viikonloppuna. Mökillä ei muuten ole sähköä, mutta juuri se tekee mielestäni mökistä mökin. Mökkiä voisi sanoa kesäasunnoksi, jos siellä olisi sähköt. Tykkään istua kynttilän valossa tai saunoa ja uida pitkän aikaa. Saunassa tulikin vietettyä jonkin aikaa.

  Ihan ensin menimmekin kalastamaan, mutta harmiksemme emme saaneet kalaa.Kyllä olisi vähän kalaa kelvannut iltapalaksi, mutta ei sitten...

 
 Leivoimme mustikkapiirakkaa kaasu-uunissa ja sitten me lähdettiin jo moottoriveneellä niin sanotttuun "käpykalliosaareen". Sieltä otin vain yhden kuvan. Kamera ei oiken päässyt oikeuksiinsa tällä reissulla, mutta ei se oikeasaan haittaakkaan.

Vielä Lauantaina kävimme mustikassa ja saimme ihan kunnon saaliin. Hyttyset vähän häiritsivät poimimista. Kotona ainakin minun osalta mustikat menivät pakkaseen. Ehkä ne vielä jonain päivänä pääsevät piirakkaan. Alla olevassa kuvassa on vain osa saaliista.

Minun perheellä ei ole mökkiä, koska kotimme on joen rannalla. Tykkäsin kyllä mökkeilystä ja olisi mökki ihan hauska omistaa. On meillä kuitenkin rantasauna, jota käytämme joka viikko.

 -Minttu-

Huippu tekemistä

Olin eilen perheen kanssa Espoossa, seikkailupuistossa nimeltä Huippu. Pikkuveljeni sai lahjaksi koko perheelle pääsyn seikkailupuistoon. Kuudella radalla riitti kiipeiltävää ja nättinä päivänä ruuhkaakin oli vähäsen. Nämä radat eivät olleet yhtä haastavia kuin Virossa Valgeranna seiklusparkissa. Minäkin pystyin mennä kaikki radat, eikä korkeus juurikaan huimannut.
Paras rata oli ehkä punainen. Helpoin rata on vihreä, sitten sininen, punainen ja vaikein on musta.

Oli kyllä hauskaa. Suomesta kai löytyy vastaavia kipeilypuistoja jotain 25.

Moikka!

T: Minttu

Huvittelua

Olin eilen Särkänniemessä isän puolen serkkujen kanssa. Melkein kaikissa laitteissa kävin, lukuun ottamatta hurjimpia, eli Kantti x Kantti ja Taikajoki. Tornado,  Hurricane, Half pipe ja High Voltage tulivat tutuiksi, mutta silti paras laite oli MotoGee.

Kun Särkänniemessä oltiin, tietysti piti mennä katsomaan delfinaario esitys. Se oli kyllä hieno ja näkemisen arvoinen, kun defiinit hyppivät korkealle. Kyllä ne ovat hienoja eläimiä!

  Yksi huono puoli  särkänniemessä on. Laitteet menevät jo seitsemältä kiinni ja vaikka me oltiin heti yhdeltätoista jo jonottamassa ensimmäiseen laitteeseen, aika loppui silti kesken. Vielä seitsemän jälkeen me mentiin näsin neulaan ja katseltiin maisemia yli tunti. Vieressä vielä kuva Näsinneulasta otettuna.

  Hauskaa kesää!
  Toivoo Minttu

Sauna ilta jokirannassa

Ilonan perhe tuli meille eilen saunomaan rantasaunalle. Siellä on tosi rauhallista ja tykkään saunoa rantasaunalla. Me saunotaankin siellä perheen kanssa joka viikko. On se kyllä ihanaa, kun joki menee tontin poikki ja milloin vain voi mennä uimaan. Tällä kertaa mun ja ilonan piti lämmittää sauna ja mikäs siinä luonnonhelmassa ollessa.

 Isäni on tehnyt puisia tasoja joen rantaan ja alasaunaa ja sen ympäristöä on kehitetty vähitellen. Tän kesän uudistus oli riippukeinu, joka näkyykin kuvassa.

 Kiukaasta ei oikein saanut kuvaa, kun oli niin huono valoitus

Kaikki kaverit aina ihmettelee, kun jokivesi on ruskeen väristä. Moneen kertaan olen selittänyt, että vesi on ihan puhdasta ja väri johtuu mutapohjasta.. Joki vedellä me tukatkin pestään, kun ollaan rantasaunalla, eikä siinä mitään ongelmaa.

  Saunomisen jälkeen me syötiin porukalla croisanttia, maissia ja makkaraa. Sitten päätettiin, että ilona jää meille yöksi ja mun toinen pikkuveli menee Ilonan perheen luo. Illalla me mentiinkin melkein heti mun huoneeseen, koska kello oli jo ykstoista ja nuoremman pikkuveljen piti päästä nukkumaan. Minä ja Ilona kulutettiin ilta ja osa yötä juttelemiseen.

Hauskaa kesää!
T:Minttu

Pyöräretki rannalle

Men mentiin eilen Ilonan kanssa rannalle kahestaan. Matka taittui pyörällä, mutta kyllä loppuvaiheilla alkoi jalat jo vähän väsyä. Yhteensä matkaa tuli noin 30 km. Rannalla kuitenkin tuuli hieman, joten ei me oikein haluttu uida, kun vesikin oli niin kylmää. Hurrr… Kyllä rannalla silti kului aikaa, ihan vain jutellessa. Myös eväät maistuivat, kun koko päivän viettää rannalla.
  Ensimmäiset lämpimät ranta ilmat tulivat vasta muutama päivä sitten.  Siispä päätimme heti tilaisuuden tullen mennä rannalle.

Ilona istuu tuolla kivellä, mutta kameralla ei oikein saanut tarkennettua sinne asti. 

Toivottavasti ranta ilmoja tulee lisää!

Minttu

Rantaloma Pärnuussa

Oltiin perheen kanssa Pärnussa. Lähdettiin sunnuntaina Vikingillä tallinnaan ja ajettiin sitten Pärnuun. No ihan ensin Pärnussa menimme "Hyvään ja halpaan" ravintolaan. Ravintolan oikea nimi on Portaal ja se sijaitsee Portartur nimisessä kauppakeskusksessa. Ruoka siellä on tosi hyvää eikä hirveän kallista.

  Ensimmäisenä päivänä me vuokrattiin päiväksi pyörät, kaksi aikuisten pyörää, yksi lasten pyörä ja yksi tandempyörä. Tandempyörallä oli hauskaa polkea ja sellaista ei ihan joka paikassa pääse kokeilemaan. Tandem osoittautui hauskaksi ja tosi kevyeksi polkea. Pääsimme tutustumaan kaupunkiin ihan uudella tavalla. Pyöräilypäivään kuului myös pulahdus rannalla.

  Toisena päivänä menimme seiklusparkkiin. Sieklusparkissa puihin on tehty 6 rataa ja kaksi lastenrataa. Ensimmäinen rata on noin yhden metrin korkeudessa ja jokainen rata on edellistä korkeampi. Itse menin vain neljä ensimmäistä rataa sekä ne lastenradat. Tosin kun menin toista lastenrataa, seiklusparkin työntekijä tuli sanomaan, ettei isommat saisi mennä lasten ratoja. Pikkuveljeni meni kaikki kuusi rataa. Seiklusparkin vieressä on uimaranta, joten lämpimänä päivänä pääsee mereen uimaan. Seiklusparkista ei kuvia olekkaan, koska kaikki olivat ihan kiipeilyn lumoissa.

  Viimeisenä päivänä menimme ensin luonnonsuojelualueen tähystys tornille. Se ei ollut mikään erityisen iso, mutta näimme syötäviä sammakoita. Luonnonsuojelualueen esitteessä kerrottiin, että alueella voi nähdä Syötäviä sammakoita. Ne olivat vihreitä sammakoita, joita bongasimme jotain kahdeksan.
  Sitten mentiin pelaamaan futisbiljardia. Idea ja säännöt olivat samat kuin tavallisessa biljardissa, mutta valkoista palloa potkittiin ja pallot olivat jalkapalloja.

 

Vielä keskiviikko iltana menimme läheiseen Tervise paradis nimiseen kylpylään uimaan. Siellä oli liukumäkiä, hyppytorni ja porealtaita. Taas olimme koko ajan, kolme tuntia kylpemässä. Meidän perhe on melkein aina joka paikassa viimeinen

Torstai iltana tulimme vikingillä Suomeen. Niin kuin tulomatkallakin, meillä oli buffet pöytä varattuna. Erityisesti suosikkejani olivat mansikka salaatti ja macarons- leivokset.

Siinäpä kului uidessa koko reissu, sillä hotellissamme oli uima-allas ja uimme siinä joka aamu ja melkein joka ilta.

Helppo ja riitoisa piirakka

Leivoin eilen Talkooväen piirakkaa. Yhdenkertaisenakin piirakka on todella iso ja riitoisa. Lisäksi Talkooväen piirakka on helppo tehdä.

6 munaa
6 dl sokeria
4 dl juoksevaa margariinia (100g = 1 dl sulatettua margariinia)
1 litra jauhoja
5 tl leivinjauhetta
3 tl vanilliinisokeria
3 dl maitoa
1 1/2 dl marjoja, omenaa tai raparperia

1. Vatkaa munat ja sokerivaahdoksi
2. Lisää munasokeri vaahtoon juokseva margariini
3. Sekoita jauhot, vanilliinisokeri ja leivinjauhe keskenään ja lisää ne sitten taikinaan
4. Lisää taikinaan maito. Voit lisätä maidon samaan aikaan jauhojen kanssa, jos jauhot eivät muuten sekoitu hyvin.
5. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun isoon vuokaan ja ripottele marjat, omenat tai raparperit pinnalle
6. Paista piirakka 200 asteisessa uunissa 40 minuuttia

Tällaista leipomista nyt tällä kertaa. Toivottavasti joku tykkää leivontapostauksista, koska itse tykkään tehdä niitä.

Lähden huomenna Pärnuun, joten sieltä tulee varmaan postaus ensi viikon lopulla.

Terveisen Minttu

Kakkutikkari taiteilua

Ilona tuli meille eilen. Kun mietimme, mitä tehdä, päätimme ruveta leipomaan kakkutikkareita. Olimme vähällä jättää koko leipomisen sikseen, koska kaapista ei löytynyt suklaatikkareihin tarvittavaa kaakaojauhetta. Äitini kuitenkin ehdotti, että teemme kakkutikkareita valmispakkauksesta, jossa oli lähes kaikki tarvittava mukana. Niiimpä ryhdyimme tuumasta toimeen, ja vaikka teimme tikkarit valmiista aineksista, oli leivonnassa vaiheita ja odottelua vaikka kuinka paljon.

Tältä näytti valmispakkauksen kansi. Nyt se kyllä on vähän erinäköinen,  koska odotellessa rei'itin sitä hammastikulla.

 Ihan ensin piti sekoittaa ainekset ja laittaa kakku uuniin. Sitte murustimme jäähtyneen kakun kippoon ja sekoitimme siihen voin. Annampa nyt pari vinkkiä, jos joku joskus tekee kakkutikkareita: Ensinnäkin, kakun murustamisessa murusista saisi tehdä ihan pieniä, koska muuten voi ei oiken sekoitu hyvin. Me heitettiin joukkuun myös aika isoja "murusia", ajatuksella, että kyllä ne sähkövatkaimella murentuvat pieniksi. myös voi me pistettiin joukkoon suht isoina palasina, mutta tästä ohje ei maininnut mitään. Ohjeessa ei mainittu mitään voin sulattamisesta, mutta ainakaan meillä huoneenlämpöinen voi ei  sekoittunut kunnolla. Niimpä pistimme koko kipon sisältöineen mikroaaltouuniin. Sulanut voi sekoittui huomattavasti helpommin, joten vaikka ohjeessa sanottaisiin, että voin ei tarvitse olla sulatettua, suosittelen kaikille voin sulattamista. 

  Sitten laitettiin taikina alla näkyvään kakkutikkari muottiin, jossa on kuvassa tikkarit pystyssä. Muotti on iha käytännöllinen, mutta jos tehdään niin, että pistetään muotin kummallekin puolelle taikinaa ja sitten laitetaan muotit vastakkain, niin kannattaa painaa puoliskot oikein hyvin kiinni toisiinsa. 

  Viieisimpänä mutta ei vähäisimpänä oli tikkareiden koristelu. Tämä oli enemmän Ilonan laji, ja kaikki parhaat yksilöt olivat Ilonan tekemiä. 

Täytyy kyllä sanoa, että kakkutikkarit ovat aika työläitä tehdä, mutta ne onnistuivat kommellusista huolimatta ihan hyvin. Tuhteja ne kyllä olivat eikä niitä jaksanut syödä kuin pari. Varsinkin, kun aikaisemmin oli syönyt ison annoksen pyttipannua. Taitaa nämä kakkutikkarit riittää minulle vähäksi aikaa, ei niitä ihan heti ole hinku leipoa, sen verran työläitä olivat.

Maukasta kesää!

Toivoo: Minttu

Koulu on päättynyt ja kesäloma alkanut.
Kesän alku on alkanut minulla haikeasti, sillä jouduin nielurisa leikkaukseen enkä pystynyt tehdä yli viikkoon mitään.
Kun olin jo voiton puolella nielurisa leikkaus haava aukesi yöllä ja jouduin verenvuodon takia takaisin sairaalaan.
Tässä sitä taas ollaan kurkku kipeänä.
Mutta kuitenkin kaikille hyvää ja iloista kesää.😊

Saaristomeren syövereissä

Olin Ilonan kanssa purjehdusleirillä tällä viikolla. Kaiken näköistä kerkesi tapahtua neljän päivän aikana. Mukana olivat kapteeni, perämies, gasti ja 9 oppilasta. Lähdimme joskus yhden aikoihin maanantaina Aurajoen rannasta purjehtimaan kohti Korpostömin satamaa. Kaikki saivat osallistua lähtöön esimerkiksi lepuuttajien nostamisella ja köysien vyyhteämisellä. Saimme myös toimia navigaattoreina ja ruorimiehinä. Ohjelmaan kuului myös purjeiden nosto kauempana merellä. Merivahtivourojen lisäksi ohjelmaan kuuluivat stand by eli sisävahtivuorot. Sisävahdin tehtävänä oli siivota alusta ja tehdä ruokaa.
  Korpoströmissä menin viemään roskia roskikseen ja löysin roska-astian päältä hyväkuntoiset lenkkarit. Kysymys kuuluu, mitä ne tekivät roska-astian päällä. Ilta kului jutellessa ja toisiin tutustuessa.
  Tiistaina tuuli aika kovaa ja aallot keikuttivat venettä aika lailla. Sillon menimme kannelle istumaan. Se oli tosi hauskaa, kun vene kallistui.
  Seuraava etappi oli Jurmo. Se on pitkä ja aika kivinen saari. Kasvoi siellä kanervaa ja joitakin muita kasveja, mutta isoja puita Jurmossa ei ollut. Menimme tutkimaan saarta, ja käärme kammon takia kaikki hyppelivät vikkelästi pois pusikosta. Illalla grillasimme makkaraa ja vaahtokarkkeja. Kun menin etsimään makkaratikkua, jokin vihainen lintu hyökkäsi kimppuuni. Se lensi pääni yllä, raakkui ja yritti häätää minut pois. Kun menin auttamaan ilonaa etsimään tikkua, taas se lintu kävi meidän kimppuun. Luultavasti eksyimme sen pesän lähelle ja lintu suojeli pesäänsä.
  Viimeinen satama oli Nauvo. Välissä kävimme tankkaamassa Airistolla. Kolmantena päivänä alkoi olla jo aika hyvin perillä purjehtimisesta ja pystyi omatoimisesti tehdä joitain juttuja. Samat jutut toistuivat melkein joka päivä. Nauvossa oli sauna ja ainakin kaikki tytöt menivät mielellään peseytymään. Kumma kyää, kukaan muu kuin minä ei tullut uimaan mereen. Vaikka uimaan olisi päässyt hiekkarannalta ja siinä ei ollut levää, ei merivesi houkutellut muita.
  Saimme kokea kaikki purjehduksen ihanuudet, kuten Vaarini sanoi. Yhtenä päivänä satoi kun taas yhtenä päivänä saaristossa ei tuullut juuri ollenkaan.
  Viimeisenä yönä, vaikka edellisten öiden univelat painoivat alla, valvoimme silti puoli kolmeen. Sekä purjehtimisen salat että kaikki leiriläiset alkoivat olla tuttuja. Samalle leirille osui todella mukava porukka. Hauskaa pidimme oikein olan takaa ja ensimmäisen päivänkin jälkeen alkoi vatsalihaksiin sattua pelkästä nauramisesta.
  Kaikille taisi jäädä purjehdus into päälle ja kaikki vakuuttivat, että tulisivat uudestaan ensi vuonna. Itse innostuin purjehtimisesta ja samanlainen leiri kelpaisi ensi vuonnakin.
  Loppuun vielä pari kuvaa matkan varrelta.

Hauskaa juhannusta kaikille!

T: Minttu

Alppiruusuviidakossa

Olin reilu viikko sitte Haagan alppiruusupuistossa. Osa alppiruusuista ei vielä silloin kukkinut, mutta atsaleat olivat yäydessä loistossaan. Voi olla, että nyt alppiruusuista isompi osa kukkii. Alppiruusupuistossa ollessaan äitini alkoi haaveilla alppiruusuista omalle pihalle. Saa nähdä. koska toive toteutuu.

 

Yksi mukava juttu puistossa ovat pikkulinnut ja oravat. Useamman kerran linnut tulivat hakemaan pähkinän kädeltäni, mutta oravat eivät uskaltautuneet pois puskista. Oraville kuitenkin onnistuin heittämään pähkinöitä. Myös pulut vaativat osansa herkuista ja ne jaksoivat pyöria ympärillä pitkään ja ne tulivat aina hakemaan uusia makupaloja.

Puistossa kulkureitteinä toimivat pitkospuut.  Osa reiteistä on kapeaa hiekkatietä. Kulkuväylien reunoilla on aina köysiata, niin kuin kuvassa. Köysien toidselle puolelle ei siis ole asiaa, vaikka "alppiruusuviidakko" houkuttelisikin.

Alkujaan Haagan alppiruusupuistossa jalostettiin Suomen ilmastoon sopivia alppiruusulajikkeita ja kokeilut onnistuivat ilmeisesti hyvin.

Aurinkoista kesää! 

T: Minttu

Kevätjuhla

Nyt tulee vähän juttua kevät juhlasta. Minä sain harteilleni lisä painoksi ohjelman juontamisen. Onneksi koko esitys meni hyvin. Kerkesin myös soittaa kitaraa sekä nokkahuilua, tanssia ja laulaa. Toisin sanoen juhlassa sai juosta paikasta toiseen.

Ohjelmaan kuului ensin ensimmäiseltä luokalta tuttu jäniksen aakkoslaulu. Sitten kummiluokkamme esitti merirosvo aiheisen esityksen. Ohjelmaan kuului myös tyttöjen musiikkiesitys "Meidän luokan kauniit ja rohkeat".  Siinä soitin kitaraa. Seuraavaksi oli neljännen luokan esitys ja sitten pääsimme tanssimaan. Mielestäni tanssiminen oli kivaa. Sitten tuli esitys nimeltä Orjakauppa. Sen ideana oli, että jokaiselle oppilaalle keksittiin vahvuus ja oppilaat olivat orjia. Oppilaista valitut myyjät kertoivat jokaisen "orjan" vahvuuden ja myivät lopulta orjat.

"Jos ostat tänään, saat Parhaat kouluruuat keittokirjan ja viisi kiloa koulun kumiperunoita kaupan päälle"

 Lopulta orjat myytiin yläkouluun ja alakoulumme hävisi huutokaupan.

Juonto oli osaksi itseni suunnittelema. Juontaja parini kanssa oli myös hyvä tehdä töitä, joten kiitos hänelle.



Vieressä on vielä kuva minusta, kun olen ruusu kourassa saanut kevätjuhlan päätökseen. Oli ihana kevät juhla ja kaikki meni ihan nappiin. Löysin itsestäni uuden puolen tanssijana.

Kiitos onnistuneesta keväjuhlasta kuuluu opettajille ja erityisesti koko luokalle

Tänään saimme hyvää palautetta opettajilta ja katsojilta. Itselleni juhlasta jäi hyvä mieli. Vielä saan jännittää omaa todistustani, sillä ne jaetaan vasta huomenna.

Terveisin Minttu

Kukkia kukkia

Päädyin ulos kuvaamaan puiden kukkia, kun ne siinä kaikessa ihanuudessaan loistivat. Koska kukinta aika ei kestä kauan, päätin tarttua heti kameraan ja mennä ulos kuvaamaan. Olen tämän blogin myötä innostunut valokuvaamisesta ja kuvien laatu alkaa pikkuhiljaa parantua.

Tuomi kukkii mielestäni todella kauniisti. Tähän tuomeen tuomenkehrääjäkoi iski viimevuonna ja tuomi oli ihan täynnä hämähäkinseitin näköistä rihmastoa. Onneksi tuomi ei siitä heikentynyt ja sain nauttia kukista tänäkin vuonna.

Pihassamme on koriste kirsikka puu. Se tekee vain ihan pieniä kirsikoita, ja niistäkin suurin osa on kiveä. Onneksi kuka ovat silti kauniit. Ei tämäkään puu ole kolhuitta selvinnyt,   sillä päätimme ottaa juuri tämän puun kiipeilypuuksemme. Nimesimme myös tämän puun Apinapuuksi.

Sitten vielä kuva narsisseista. Nämä narsissit kukkivat melkein joka kevät, vaikka niille ei tehdä mitään.




Hauskaa loppukevättä!
Terkuin Minttu

Pähkinäsuklaapikkuleivät

1 dl sokeria

1 kananmuna

4 dl vehnäjauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

1 tl vanilijasokeria

1 tl leivinjauhetta

100g tummaa suklaata

1 dl pähkinä rouhetta

1. Vaahdota påehmeä voi ja sokeri, vatkaa sitten kananmuna joukkoon
2. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, vanilijasokeri ja leivinjauhe keskenään, lisää sitten seos taikinaan.
3. Leikkaa suklaa ja pähkinä pieniksi paloiksi, lisää ne sitten taikinaan.
4. Tee taikinasta kaksi pitkulaista pötköä ja kääri ne tuorekelmuun. Laita pötköt jääkaappiin tai pakastimeen kovettumaan.
5. Leikkaa pötköstä noin 1 cm paksuisia siivuja ja levitä niitä hieman painamalla niitä kämmenellä.
6. Paista pikkuleipiä 200 asteisen uunin keskitasolla 8-10 minuuttia tai kunnes pikkuleivät näyttävät kypsiltä.

Hauskaa loppukevättä!
Terveisin Minttu

Mekkopostaus

Nyt sitten tulee se aikaisemmin mainittu mekkopostaus. En ole vain saanut aikaiseksi sen julkaisemista.

 

Yläpuolella ovat ne mekot, jotka eivät enään mahtuneet minun tai Ilonan päälle.

Siinä olivat kaikki juhlamekot. Uusin mekko ja ehkä yksi suosikeistani on sininen pitkä mekko.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä ovat hellemekot. Toki jotkut noista mekoista ovat hyviä juhlamekkoina.

Tulikin sitten aika vähäsanainen postaus. Hauskaa kevättä!

T: Minttu