Jännitystä ilmassa

Huomasin, että muutama viikko sitten oli kirjottanu tälläsen postauksen auringonpimennyksestä. En näköjään ollut julkaissut tätä, joten sen saa nyt lukea jälkikäteen. En ole muutanut tekstiä yhtään, joten se on ihan alkuperäinen. Ja vielä tosta Ilonan mainitsemasta mekkopostauksesta, niin se väsätään kokoon sitten, kun mä ja Ilona voidaan taas olla kahestaan. Koulu ja harrastukset pitää kiireisinä, ja viikonloppuina on yleensä jotain ohjelmaa. En siis ole nähnyt Ilonaa tai Aadaa pitkään aikaan.

Tänään meni koulussa hommat ihan sekaisin, kun kaikki ihmettelivät ja spekuloivat tulevaa auringon pimennystä. Ensin aamun uskontotunti kului pimennyksestä jutellessa. Opettaja meinasi jo vähän hermostua, kun me emme oikein keskittyneet uskontoon. Matematiikan tunnilla me kyllä saimme tehtyä tehtäviä, mutta samalla tuli juteltua niitä näitä. Vielä oli äidinkielen tunti, mutta se meni ihan hyvin. Kello 11 auringon pimeenyksen piti alkaa. Silloin meillä oli käsityön tunti. Vuorotellen kaikki kävivät katsomassa aurinkoa. Yhdellä luokkakavereistani oli mukana tummennettu lasi. Se oli tarkoitettu auringon katsomiseen. Siinä menikin kummatkin käsitö tunnit. Auringon pimennys kesti yhdestätoista yhteen. Olihan se hienoa nähdä, eikä auringon pimennyksiä ihan joka päivä näe.

  Tälläista kuului tähän päivään, ja nyt on auringon pimennyksestä tohkottaminen melkein ohi. Toki vielä tulee siitä puhuttua.

   Aurinkoisin terveisin Minttu