Minä ja minun perhe lähdettiin hiihtolomaksi Åreen. Menimme Turusta lähtevällä laivalla Itämeren yli. Viking Gabriellalla meillä oli ensimmäisenä ohjelmassa syöminen buffetissa. Siellä tulikin syötyä oikein kunnolla ja ruuan jälkeen olin ihan täynnä. Minä tyydyin lähinnä lastenpöydän antimiin, mutta linjastoilta löytyi kaikkea mädistä salaatteihin ja lihavartaisiin. Syömisen jälkeen me kiertelimme laivan kaupoissa, mutta aika pian me menimme nukkumaan. Aamulla nimittäin piti kuuden aikoihin meidän piti lähtea pois laivasta.
Ajomatkalla minä kuuntelin musiikkia ja pelasin perheen kanssa sanaleikkejä. Alkumatka sujui nukkuessa ja loppumatkasta katsoin pikkuveljien kanssa elokuvan Rölli ja kultainen avain. Kahdeksan tunnin aikana me pysähdyimme vain kerran tankkaamaan ja syömään jäätelöt. Huoltoaseman aulassa oli nainen, joka jakoi ilmaisia leivonnaisia. Kun me menimme hakemaan sydänpullia ruotsalaiselta tädiltä, äitini oli jo ojentamassa kruunuja myyjälle. Myyjä kuitenkin selitti ruotsiksi, että leivokset ovat ilmaisia.
Perillä Åressa me olimme kolmelta ruotsinaikaan. Me menimme hakemaan neuvonnasta mökin avaimet ja ostimme hissiliput. Neuvonnassa myytiin pehmolelu lumiukkoja, joilla oli punainen hattu. Nuorempi pikkuveljeni ihastui lumiukko pehmoleluun, joten hän osti sen kotiin. Myöhemmin meille selvisi, että lumiukon nimi on Valle ja se on Åren maskotti.
Sunnuntai aamulla me emme selvinneet kommelluksitta. Minä ja pikkuveljeni aloimme aamulla laittamaan aamupalaan. Katoimme pöytää, kun yhtäkkiä jääkaapista alkoi valua purppuran väristä nestettä. Me ihmettelimme, että mitä jääkaapista valui. Pikkuveljeni kävi herättämässä äitin ja isin. Pian selvisi, että pakastemarjat olivat valuttaneet nestettä lattialle. Tästälähin tiedämme, että pahvirasiassa olevia pakastemarjoja ei kannata ottaa jääkaappiin sulamaan.
Itse laskettelu sunnuntaina sujui hyvin. Me menimme heti niin sanottuun "pää Åreen" päin. Me emme kuitenkaan päässeet huipulle, koska oli niin tuulista. Aurinko kyllä paistoi koko päivän. Illalla oli vielä iltamäki, jonne minä ja vanhempi pikkuveljeni menimme.
Maanantaina ja tiistaina aurinko paistoi. Maanantainakaan emme päässeet huipulle, mutta alempanakin oli paljon laskettavaa. Me lähdimme Rödkulleniin, jonne piti matkata koko Åren läpi. Maanantai illalla oli iltamäki Åren toisiksi pisimmällä hissillä. Siellä oli vauhdikkaat ja hieman jäiset mäet.
Tiistaina me menimme Duvediin ja Tegefjälliin laskemaan. Sinne piti mennä autolla meidän mökiltämme. Duvedissa ja Tegefjällissä kävi sama hissilippu kuin varsinaisessa Åressa. Me suuntasimme heti Tegefjälliin päin. Siellä me menimme perinteiseen "vohvelibaariin". Siellä oli ruuhkaa, mutta me saimme istumapaikat ja vohvelit eteemme. Viereemme istui joku ruotsalainen mies, joka alkoi jutella isin kanssa. Tuli siinä minunkin vaihdettua muutama sana englanniksi. Minusta oli hauskaa, kun ymmärsin ruotsin kielistä puhetta, vaikka en ruotsia ole lukenut.
Keskiviikko oli sumuinen, mutta siti me menimme kondolihissillä huipulle. Ei huipulla mitään nähnyt, mutta kävimme silti sielläkin.
Torstaina ja perjantaina oli aurinkoinen sää. Kumpanakin päivänä me kävimme huipulla, ja sieltä oli hienot maisemat. Torstaina tosin tuuli niin paljon, että huipulle menevät hissit suljettiin puoleltapäivin. Torstai illalla oli iltamäki, jonne lähdin laudan kanssa. Normaalisti minä lasken suksilla, mutta vaihtelu virkistää. Kun laudalla piti laskea kapeaa siirtymärinnettä, siitä ei tullut mitään. Minä päädyin kantamaan laudan alas. Seuraava haaste oli ankkurihissillä ylös nouseminen. Jälleen kerran minä päädyin kantamaan laudan, tällä kertaa ylös. Ruotsalaiset pojat huutelivat jotain: "kannattaisiko mennä hissillä". Ainakin luulen, että ne huutelivat noin, koska ymmärrän ruotsia. Kun minä pääsin ylös asti, laskut hieman helpommassa mäessä sujuivat.
Perjantaina oli iltamäki jälleen toiseksi korkeimman hissin luona. Tälläkertaa me laskettelimme vain tunnin.
Yhteensä viikon aikana minä laskin yli 50 000 metriä, pystysuoria metrejä. Me näimme metrit Skistar-sovelluksesta.
Loppuun vielä kuva Åresta. Kuvassa minä ja pikkuveljeni seisomme Åren huipulla.
Hauskaa lopputalvea kaikille!
Terkuin: Minttu
